Kuolemajärvi-juhla su 11.9.2016

Kuvassa vasemmalta Hannu Kilpeläinen, Riitta Pyykkö, Mika Akkanen ja Väinö Valtonen.

Runsaat 350 kuolemajärveläisstä ja siitä kiinnostunuta osalilsitui tämän vuoden pitäjäjuhlaan, jonka kohokohtana oli säätiön lipun naulaus ja vihkiminen. Naulaajina toimivat säätiön hallinnossa ansioitueet. Vanhimpana ainoa elosssa oleva säätiön perustajajäsen 97-vuotias Sulo Tuusvuori ja nuorimpana neljättä polvea edustav aviisivuotias Stella Räsänen. Vihkimisen suoritti teologian tohtori Hannu Kilpeläinen. Lipun esitteli sen suunnittelija Seppo Pirhonen.

Juhlapuhuja oli Turun yliopiston vararehtori Riitta Pyykkö aiheenaan Venäjä läheisena ja kaukaisena naapurina. Tervehdyssanat esitti monella tavalla kuolemajärveläisyyttä vaaliva Merja Kalenius. Musiikista vastasi Turun VPK:n puhallinorkesteri Hannes Meriasaaren johdolla. Väinö Valtonen johdatti komealla tavalla yhteislaulut Muistoja Kuolemjärveltä ja Näitä muistellaan. Sari Suuronen kertoi neulekintaan teosta. Mika Akkanen kiitti Kalevi Kettistä ja Ossi Muurista ansiokkasta työstä säätiössä.

Ennen pääjuhlaa oli messu Martin kirkossa jossa saarnasi Seppo Riihimäki ja avustajana toimi Liisa Kuusisto ja tekstinlukijoina Arvi Akkanen ja Erja Tikka.

Lisää kuvia linkistä Pitäjäjuhla 2016. Sinne tulevat myös puheet lähiaikoina.

Sotavainajia löydetty Taipalosta

Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös venäläiset etsijäryhmät toimivat ja ovat tarvittaessa yhteydessä suomalaisiin. Suomeen on vuosina 1992-2014 palautettu noin 1180:n suomalaisen sotilaan jäänteet, joista noin 340:n henkilöllisyys on varmistettu tuntolevyjen ja DNA-analyysien avulla. Tunnistamattomat sotavainajat on haudattu pääasiassa Lappeenrantaan, tänä vuonna – jo 11. kerran – 76 sankarivainajaa, tunnistetut on saatettu kotiseurakuntien hautausmaihin. Vuonna 1998 perustettu Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys valvoo ja koordinoi etsintöjä.

Lue jatko Väinö Valtosen artikkelille tästä pdf-muodossa Väinö kertoo tapahtumasta, joka tunnetaan myös "Hölmön tölmäyksenä"

Uusin kolumni on runo Kielii kalinas

Asko Viholainen kirjoitti runon, jossa tulkitaan pitäjäjuhlien tunnelmia. Lue se täältä

75 vuotta talvisodan päättymisestä

13.3.2014 on kulunut tasan 75 vuotta talvisodan päättymisestä. Kuolemajärveläiset olivat evakossa Urjalassa ja Koijärvellä. Pia Helminen on julkaissut Juuret Kuolemajärvellä-sivustolla kertomuksen mitä tapahtui tuona päivänä Urjalan Menosten kylän Raikon kartanossa:

Näin talvisodan päättymisen 75-vuotispäivän aattona kaivoin Olavi Ahlqvistin muistelmia. Tässä Olavin tunnelmat maaliskuussa 1940:
"Oli maaliskuun 13. päivä. Jostakin Raikon nurkista olin löytänyt vanhan suurikokoisen potkukelkan, jolla aamusta lähtien olin ollut laskettelemassa alas järven rantaan laidunmaat peittäneellä hangella. Kelkkaa ylös työntäessäni tuli Taavetti erittäin totisen näköisenä minun luokseni. Hän veti minut kainaloonsa taputti olalle ja sanoi: 'Sota on loppu, rauha on tehty, koti on mänt ja kaik muukii on mänetetty, meil ei oo ennää mittää.' Sen sanottuaan hän purskahti kovaääniseen itkuun. Itkun vähän laannuttua hän edelleenkin taputteli minua olalle ja sanoi: 'Mikähä siukuu tulevaisuutes oikee tulloo olemaa?'
Evakkoon lähtiessämme olin tuvassamme olleille Ässä-rykmentin miehille luvannut, että minä en itke. He olivat usean miehen voimalla korostaneet minulle, että miehet eivät itke, älä sinäkään. Tähän asti lupaukseni oli pitänyt. Nyt rikoin sen. Itkimme yhdessä kauan aikaa. Vähitellen kyyneleeni kuivuivat siinä Taavetti-enon kainalossa seistessäni.
Rauhaa ja sen ehtoja käsittelevät uutiset saivat aikaan suoranaisen hysterian Raikon väen keskuudessa. Vaikka näin oli pelätty käyvän, olivat rauhan ankarat ehdot kuitenkin suuri järkytys kaikille. Kukaan ei kyennyt. tekemään mitään. Tosin ei ollut juuri mitään asiallista tekemistäkään. Iltapäivä kului rauhanehtojen vaikutusten pohtimisessa. Mitenkähän nyt käy koko Karjalan kansan?"

Mihin tämä kehitys johtaa?

Lue Aarne Reimanin kolumni, jossa hän pohti karjalaistoiminnan tilaa. Löydät sen kolumnit sivulta

Sivustot vetävät uusia mukaan

Juuret Kuolemajärvellä sivusto on saanut juuri täyteen 200 jäsentä Facebookissa. Sivuston perustaja ja ylläpitäjä Merja Kalenius kertoo:

"Toivotan kaikki uudet jäsenet tervetulleiksi seuraamme, keskustelemaan sukujuurista ja kaikesta muustakin Kuolemajärveä ja ympäristöä koskevista asioista. Kuvat ja asiakirjat ovat myös tervetulleita. Ryhmämme alussa on kiinnitettynä asiakirja "Missä Kuolemajärven kylässä ovat juuresi?". Toivon, että käytte sinne kirjaamassa omat sukujuurenne, jolloin ne ovat kerättynä yhteen paikkaan."

Kuolemajärveläiset Facebook-sivulla on nyt 397 kirjautunutta. Kuka mahtaa olla 400.? Sivujen kautta saa uutta ja ajankohtaista tietoa. Liity mukaan ja kerro ystäville ja tutuille.

Kuolemajärven emäpitäjän Uudenkirkon Kaukjärven Piretanniemen Pyhän Birgitan kappeli

Mielenkiintoinen artikkeli pdf-muodossa tässä

Miten kuolemajärveläiset tulivat Urjalaan joulukuussa 1939?

Lue Seppo Pirhosen kolumni aiheesta tästä

Talvisota nuorukaisen silmin

Lue Arvo Seitzin kirjoitus tästä, joka on julkaistu Kuolemajärveläinen-lehdessä v.1999.

Yle kertoo talvisodan tapahtumista päivittäin

Talvisodan 105 päivää reaaliajassa. #sota39 päivittää sodan vaiheet päivä päivältä uudella tavalla Twitterissä. 75 vuoden takaiset tapahtumat kerrotaan maan sotatilahallituksen käymien todellisten keskustelujen ja päätösten kautta twiiteiksi tiivistettynä.

Yle tuo ensimmäisenä Suomessa historiallisia tapahtumia talvisodan hallituksen kabinettipöydistä seurattavaksi reaaliajassa.
Katso lisää yle.fi

Lue verkkolehtemme ensimmäinen kolumni

Karjalainen sanankäyttö on vuoden teema. Siksi Kuolemajärveläisen verkkolehdessä on myös kolumnit-osio. Sen enimmäinen kirjoittaja Minna Saano kirjoittaa otsikolla: Mie mään ja mää lähren. Lue tästä

Karjala, lapsuuden kultamaa

Jose Kuuiston säveltämä ja Liisa-Hellevi Rantasen sanoittama valssi, jossa kerrotaan Kuolemajärvestä ja Kaukjärvestä on kuultavissa Youtubessa. Laita hakusanaksi Karjala, lapsuuden kultamaa tai klikkaa tästä

Historiaa verkossa

Museoviraston ja Suomen merimuseon kuvakokoelmissa olevia kuvia on nyt nähtävissä digitoituina verkossa. Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat. Kuvia voi hakea esimerkikisi hakusanalla Kuolemajärvi. Kokoelmassa on paljon säätiön kuva-arkstossa olevia kuvia. Kuvat löytyvät: www.kuvakokoelmat.fi

Esineitä ja kuvia löytyy myös museoiden Finna-palvelusta: museot.finna.fi

Kultuuriympäristön rekisterikportaali-sivustolle on koottu muinasijäännöksistä ja arkeologisista esinelöydöistä sekä inventoinneista kertovia tietoja. Kuntakohtaisesta hausta puuttuuvat luovutetun alueen kunnat. Linkki: kulttuuriymparisto.nba.fi

SA-kuva-arkistossa paljon kuvia Kuolemajärveltä

Maanpuolustuskorkeakouluun kuuluvan Tuotanto-osaston ylläpitämä SA-kuvagalleria avattiin huhtikuussa 2013. Sivustolla on vieraillut jo yli miljoona kävijää. Sivuston päivitetty uusi sisältö ja lähes 160 000 jo esillä olevaa mustavalkovalokuvaa ovat vapaasti ladattavissa ja käytettävissä. Kaikilla kuvagalleriassa vierailevilla on mahdollisuus jättää kuviin liittyvää palautetta materiaalin taustatietojen lisäämiseksi.

Kuolemajävi-haulla löyty paljon kuvia, mutta kannattaa käyttää myös kylien ja taistelupaikkojen nimiä. Palveluun pääset tästä linkistä: http://sa-kuva.fi/

Kunniakirja sarja kolmen voittajalle Kuolemajärveläinen-lehdelle

Mika Akkanen luovutti vaakunakilven puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallströmille.

Aapo Inkinen kansanedustajana 1.9.1939–21.7.1948

Mikael Agricolasta ei ole valokuvaa. Albert Edefeltin piirros on tunnetuin.

Kuolemajärveläisen uuden numeron kansikuvassa Esko Kettinen äijänsä kotikaivolla Kolkkalassa toukokuussa 2014.

Juho ja Väinö Valtonen Kuolemajärvellä kesällä 2104

Karjalaisia pitäjä- ja sukulehtiä oli esillä Karjalatalolla.

Pääteasemalla Karjalaiset Paimiossa. Lisätietoja kirjasta tästä

Venäjänkielinen Viipuri-lehti julkaisi kesäkuun kuudentena artikkelin "Mahdollisuus tulevaisuuden pohti- miseen", jossa kerrotaan evakkoon lähdön muistojuhlasta Kuolemajärvellä. Venäjänkielinen artikkeli on nähtävissä lehden verkkosivuilla ja sen kirjoittanut juhlassa mukana ollut toimittaja Natalia Korteleva. Artikkelin käännös suomeksi Victoria Kurkina