|
Arkisto Täällä voit lukea arkistojen aarteita. Juho Valtonen Sibeliuksen viulukilpailussa Juho Valtonen on yksi neljästä suomalaisesta, jotka on valittu mukaan Sibeliuksen viulukilpailuun, joka alkaa sunnuntaina esiintymisjärjestyksen arvonnalla. Seuraavina päivinä ovat alkuerät ja välierään pääsevät ovat selvillä keskiviikkona. Välierät ovat viikonloppuna ja joulukuun alussa on loppukilpailu. Voittaja on selvillä 3. joulukuuta. Kuolemajärveläisjuurinen Juho Valtonen on 23-vuotias ja on ihan pienestä pitäen soittanut pitäjäjuhlissa, viimeksi vuosi sitten. Vuoden 2014 Kuolemajärveläisessä on kerrottu hänen matkastaan Kuolemajärvelle pappansa Viuhkolassa syntyneen Väinö Valtosen kanssa. Muut viiden vuoden välein järjestettävään kilpailuun osallistuvat suomalaiset ovat Sara Etelävuori, Pekko Pulakka ja Kasimir Uusitupa Kaikkiaan mukana on 45 viulistia eri puolilta maailmaa. Ensimmäinen kilpailu järjestettiin 50 vuotta sitten. Ainoana suomalaisen on kilpailun voittanut Pekka Kuusisto vuonna 1995. Lisätietoa kilpailusta www.sibeliuscompetition.fi/ Lisätietoa suomalaisista kilapailijoista YLE:n klassisen sivuilla Säätiö esittäytyy Karjalan Liitossa Kuolemajärvi-säätiö on tänään esittelyssä Karjalan Liiton jäsensäätiöiden seminaarissa Helsingissä. Esittelijöinä hallituksen puheenjohtaja Kalevi Kettinen ja asiamies Ossi Muurinen. Toisena esitellään Sortavala-säätiö. Kuolemajärveläinen-lehti jälleen paras Karjalan Liiton lehtikilpailussa Kuolemajärveläinen-lehti voitti oman sarjansa eli kerran vuodessa ilmestyvien lehtien sarjan. Kisa käytiin toista kertaa vuoden 2014 lehdillä. Edellisen kerran se oli vuonna 2003, jolloin Kuolemajärveläinen oli myös sarjansa paras. Lisätietoa myöhemmin. Muissa sarjoissa voiittajia olivat Kurkijokelainen (seitsemän kertaa tai useammin ilmestyvät), Jaakkiman Sanomat ja Kivennapalainen jaettu voitto (2–6 kertaa ilmestyvät) ja sukuseurojen lehdistä Sikiön sukuterveiset. Kuolemajärven vaakuna Karjalataloon Säätiön edustajat Mika Akkanen ja Seppo Pirhonen luvuttivat Karjalan Liiton 75-vuotisjulapäivän vastaanotolla Kuolemajärven vaakunakilven Karjalatalolle sijoitetettavaksi. Pääteasema Karjalaiset Paimiossa on julkaistu Paimion Karjalaseura 70-vuotsijuhlassa julkaistiin 26.4.Pääteasema Karjalaiset Paimiossa-kirja, jossa on lähes 500 A4-kokoista sivua. Kovakantisen kirjan on toimittanut ja taittanut Seppo Pirhonen. Kirjatoimikuntaan kuuluivat Arja Kulmala puheenjohtajana ja jäseninä Seija Jaakkola, Hannele Kajander, Jorma Kallonen ja Armi Suomi toimittajan lisäksi. Kirjassa on myös Kuolemajärvi esillä, sillä monelle heistä Paimiosta tuli uusi kotipaikka.
Hallintoneuvosto pohti säätiön taloutta Kuolemajärvi-säätiön hallintoneuvosto kokoontui 22.3.2014 ja hyväksyi edellisvuoden toiminta- ja tilikertomukset ja vahvisti toimintasuunnitelman ja talousarvion alkaneelle vuodelle. Hallintoneuvosto johtaa edelleen Arvi Akkanen ja varapuheenjohtajana jatkaa Risto Suominen. Hallituksen erovuoroista jäsenistä seppo Pirhonen valittiin uudelleen ja eroa pyytänyt Ossi Muurinen suostui jatkamaan kolmivuotiskautensa loppuun asti. Hallintoneuvoston erovuoroiset jäsenet Rauli Hietanen, Terttu Myyryläinen ja Tytti Sokura sekä varajäsenet Olavi Eronen, Antti Iivonen ja Pertti Sirkiä valittiin uudelleen. Valittiin hallituksesta erovuorossa olleet varajäsenet Pirkko Oksa ja Leo Ranki uudelleen. Käydyn keskustelun jälkeen hyväksyttiin hallituksen esittämä toimintasuunnitelma ja vahvistettiin talousarvio kulumassa olevalle vuodelle muilta osin kuin Kuolemajärvijuhlan pitopaikan osalta. Koska Turun kaupungin kanssa ei ole tehty sitovaa vuokrasopimusta, voidaan selvittää onko Turun VPK:n talo syyskuun alkupuolella vapaana. Tila olisi kustannuksiltaan edullisempi. Runsaasti keskustelua käytiin säätiön talouden tasapainotuksesta ja kehittämisestä. Asiamies Ossi Muurinen oli laatinut selvityksen erilaisista vaihtoehdoista. Toimintasuunnitelma liitteenä pdf- tiedostona. Eduskuntavaalit Kuolemajärvellä 1939 Eduskuntavaaleissa äänesti 2017 eli 68 prosenttia äänioikeutetuista. Eniten ääniä sai Maalaisliito 1203 eli 59,6 prosenttia. Tulosta selittää se, että tällöin Aapo Inkinen valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan Kuolemajärveltä. Toiseksi eniten ääniä sai Kokoomus 451 eli 22,3%. Sosialidemokraatit saivat 205 eli 10,2 prosenttia ja Isänmaallinen kansanliike IKL 128 eli 6,3 %. Muille jäi äänistä 30 eli 1,6 %. Vaalit pidettiin kesällä ja eduskunta aloitti 1.9.1939. Kaudesta tuli sodan takia pitkä ja se päättyi vasta 5.4.1945. Tätä eduskuntakautta kutsuttiin pitkäksi parlamentiksi. Suomi oli ensimmäinen sotaa käyneistä maista, joissa pidettiin vapaat vaalit. Lapin sota oli päättynyt 27.4.1945. Aapo Inkinen edusti tuolloin Viipurin läänin läntistä vaalipiiriä. Sodan jälkeen hän edusti Kymen läänin läntistä vaalipiiriä 6.4. 1945–21.7.1948. Lisätietoa Inkisestä tästä linkistä.
Mikael Agricolan päivä Tänään liput liehuvat Mikael Agricolan kunniaksi. Suomen kirjakielen isä ja uskonpuhdistaja kuoli 9.4.1557 Kuolemajärven Muurilan kylän Kyrönniemessä. Hän syntyi Pernajassa noin vuonna 1510. Koska hänen syntymäaikaansa ei tiedetä häntä juhlitaan kuolinpäivänään. Vuonna 1900 Koiviston nuorisoseura pystytti paikalle muistomerkin, joka oli huomattava matkailunähtävyys Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä. Merkki kärsi vaurioita viime sotien aikana. Se oli tiettävästi jonkin aikaa jonkin talon porraskivenä, kunnes paikallinen venäläinen kotiseutuaktiivi pelasti sen. Vuonna 2000 merkki pystytettiin uudelleen. Hankeen kantavana voimana voidaan pitää Venäjän tiedeakatemian akateemikkoa Vladimir Smirnovia, joka löysi Akkalasta eli Krasnaja Dolinasta sen hallinnon arkistosta Kuolemajärvi-säätiön sille lahjoittaman kuvateoksen "Taas tulloo itku". Siitä Smirnov havaitsi, että Kuolemajärvellä on ollut aikanaan Mikael Agricolan patsas. Hän sai kuulla, että itse kivi oli säilytyksessä Viipurin linnan museossa. Hän ryhtyi toimenpiteisiin muistokiven pystyttämiseksi uudelleen sen alkuperäiselle paikalle. Antti Lindtman SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi Kansanedustaja Antti Lindtman valittiin uudelleen eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä. Hännen sukujuurensa ovat Kuolemajärven Seivästöllä
Juho Valtonen Kuopion viulukilpailussa Kuolemajärveläisjuurinen ja usein pitäjuhlassa esiintynyt Juho Valtonen soittaa sunnuntaina 11. 1.15. klo 16.00 Kuopion XII Viulukilpailun finaalissa. Finaalissa on mukna kuusi parasta.Lisätietoja kilpailun kotisivuilta, joilta voi myös kuunella kilpailusta otteita: http://www.kuopionviulukilpailu.fi/ Joulusanomaa kuolemajärveläisittäin Syksyllä avatulla Merja Kaleniuksen ylläpitämällä Facebook- sivulla "Juuret Kuolemajärvellä" käydään vilkasta keskustelua kuolemajärveläisistä sukujuurista. Pia Helminen on löytänyt mielenkiintoisia linkkejä Juhani Rekolasta Ruotsissa toimivan Sisuradion arkistoista: http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx… Siellä voi kuunnella mielenkintoista joulusanomaa. Uusimmassa Kuolemajärveläinen lehdessä on artikkeli "Ajattelija ja sanankäyttäjä" Joka kertoo Rekolan ajattelusta. Ajatuksia voi lukea myös kirjasta "Ilo pimeydessä".
Summa kolmannen polven silmin Julkaistu 2004
|
Mika Akkanen luovutti vaakunakilven puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallströmille.
Kansanedustaja Antti Lindtman. |
 Kuolemajärveläisen päätoimittaja Seppo Pirhonen kiitti kaikkien palkitujen lehtien puolesta Karjalan Liittoa lehtien esille nostamisesta kilpailun avulla. |
